Toimintaohje uhkatilanteita varten

 

Toimintaohjeet uhkatilanteita varten
 
1.Vakava väkivaltatilanne tai sen uhka kouluissa
 
Jos koulun alueella tapahtuu vakava väkivaltarikos, tulee henkilön, joka huomaa tapahtuman, hälyttää paikalle poliisi ja sairaankuljetus. Väkivallan uhrille tulee antaa ensiapua heti, kun se vaaratta on mahdollista.
Teon tekijän tuntomerkit on tarkoin havainnoitava ja kerrottava poliisille, jos tekijä on tuntematon tai lähtee pakoon. Tekijän jäädessä koulun alueelle tulee oppilaiden pysytellä valvotusti luokissa, kunnes poliisi tulee paikalle. Jos tilanne on edelleen uhkaava, oppilaat on kiireesti evakuoitava koulun alueelta tilanteen vaatimalla tavalla noudattaen mahdollisuuksien mukaan onnettomuustilanteiden varalta tehtyä poistumissuunnitelmaa. Tilanteen lauettua koulun kriisiryhmä käynnistää tarvittavat jälkihuoltotoimenpiteet .
 
 
                      2. Itsemurhan uhka
 
                      NUORTEN ITSEMURHIEN TAUSTATEKIJÖITÄ
Nuorten itsemurha näyttää useimmissa tapauksissa olevan melko pitkän riskikehityksen tulos, joten meidän on mahdollista ajoissa tunnistaa ja tukea vaikeuksissa olevaa nuorta.
 
TAVALLISIMPIA RISKITEKIJÖITÄ
-         mielenterveysongelmat
-         masennus
-         sulkeutuneisuus ja estyneisyys
-         läheisten ystävien puute
-         epäsosisaalinen käyttäytyminen
-         päihteiden väärinkäyttö (alkoholi, lääkkeet tai huumeet)
-         jokin ajankohtainen stressitekijä
-         vaikeudet kotona, koulussa tai toveripiirissä
 
ITSEMURHAVAARASSA OLEVAN NUOREN TUNNISTAMINEN JA TUKEMINEN
Tärkeintä on uhkatilanteen tunnistaminen ja siihen vakavasti suhtautuminen, sillä masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoitaminen on merkittävä ehkäisevä tekijä.
 
ITSEMURHAVAARAN UHATESSA
Lähimmäisapua osaa jokainen antaa: uskalla puuttua, ilmaise välittämisesi, ole läsnä, kuuntele, etsi yhdessä vaihtoehtoja, rohkaise
 
-         epäillessäsi nuoren harkitsevan itsemurhaa, kerro siitä välittömästi kriisiryhmälle
-         voit myös itse yrittää puuttua asiaan. Nuorelta voidaan kysyä hienotunteisesti, mutta suoraan hänen tunteistaan ja ajatuksistaan: ”Oletko ajatellut itsemurhaa?”
Suora keskustelu asiasta on omiaan vähentämään sen maagisuutta ja myyttisyyttä
-         kuuntele nuorta ja osoita, että välität hänestä
-         älä tuomitse, älä vähättele nuoren ongelmia ja ole valmis vastaanottamaan aggressiivisuutta.
-         Älä jätä nuorta yksin, sillä sinun on voitettava aikaa ja saatava hänet välittömän kriisin ylitse
-         Älä anna vaitiolovelvollisuuden muodostua auttamisen esteeksi – yritä yhdessä nuoren kanssa selvittää, miten vanhemmat tai muut mahdolliset aikuiset otettaisiin mukaan auttamaan vaikean tilanteen yli
-         antaa nuori luvan tai ei, kerro hänen vanhemmilleen uhkaavasta tilanteesta ja pakota heidät ottamaan asia todesta
-         aseta nuorelle rajat, vaikka se aiheuttaisikin konfliktin kotona tai koulussa. Rajat ovat osoitus välittämisestä ja itsemurhaa pohtiva tarvitsee niitä osoituksena siitä, että hänestä välitetään ja ollaan huolissaan
-         mieti myös mahdollisuuksia tukea nuorta vapaa-ajan tilanteissa. Onko tukioppilasta tai luokkatoveria, joka on tarpeeksi vahva asettamaan rajoja vapaa-ajan tilanteissa
-         itsemurhauhassa ota aina yhteys itsemurhakysymyksiin perehtyneisiin asiantuntijoihin, se on koulun tehtävä
 
 
 
3.     Psyykkisen kriisin uhka
 
PSYYKKISEN KRIISIN TUNTOMERKKEJÄ
 
-         lapsi käyttäytyy tilanteeseen nähden hyvin oudosti
-         lapseen ei saa otettua kontaktia
-         lapsen käyttäytyminen on hajanaista tai hyvin vetäytyvää
-         lapsella on poikkeavia tunnereaktioita tai hän on selvästi ahdistuneen oloinen
-         lapsella on aistiharhoja
 
TOIMINTAOHJEET
 
-         lasta on hyvä pyrkiä rauhoittamaan tekemällä tilanne mahdollisimman turvallisen tuntuiseksi
-         älä jätä lasta yksin; aikuisen läsnäolo on lapselle tarpeellinen
-         ota yhteyttä kouluterveydenhoitajaan/-lääkäriin, koulukuraattoriin tai koulun kriisiryhmään
-         ota yhteys myös oppilaan vanhempiin ja pyydä heidät koululle
-         keskustele vanhempien kanssa hoitoon hakeutumisesta, anna tarvittavat yhteystiedot ja avusta tarpeen mukaan ajan varaamisessa
-         vakavassa akuutissa kriisitilanteessa lapsi tarvitsee välitöntä hoitoa. Tällöin lapsi on saatava koululääkärin tai päivystävän terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tilanteen arviointia ja mahdollisen hoitolähetteen kirjoittamista varten.
-         psyykkisissä kriisitilanteissa hoitotahoja ovat lastenpsykiatrian poliklinikka, nuorisopsykiatrian poliklinikka (15-vuotiaasta lähtien) ja perheneuvola
 
 
 
 
 
4.     Seksuaalinen häirintä
 
Seksuaalinen häirintä on esim. houkuttelua, seksuaalisuuteen viittaavaa ehdottelua, seksuaalisen häirinnän epäily, varsinainen seksuaalinen häirintä (mm. itsensäpaljastelu,).
Seksuaalista häirintää oppilasta kohtaan voi tulla ulkopuolisten taholta, mutta myös oppilaan läheisiin liittyvään seksuaaliseen häirintään tulee suhtautua äärimmäisen vakavasti. Oppilashuoltoryhmä em. tapauksessa mietti yhteydenottoa lastensuojeluun.
 
-         tilanteen tunnistaminen
-         mahdollistettava asian esille tuominen luottamuksellisesti, esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi
-         faktatiedon kerääminen asiasta, tiedon kriittinen arviointi
-         hoitoon ja tarvittaviin tutkimuksiin ohjaaminen
-         asian selvittäminen, seuraamukset
-         tarvittaessa (useimmiten) ulkopuolisen avun tai virka-avun pyytäminen
-         muista asian arkaluonteisuus, seksuaalisen häirinnän epäilykin on vakava asia